pirkanmaa(at)kokoomusnuoret.fi

Pirkanmaan Kokoomusnuorten liittokokousaloitteet

Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous on 24.-26.11. Helsingissä. Pirkanmaan Kokoomusnuoret teki kokoukselle alla olevat aloitteet.

  • Finlandia-hymnistä Suomen kansallislaulu
  • Huumausaineet laillistettava
  • Kunnan työntekijät pois työnantajakuntansa luottamustehtävistä
  • Perintöverosta luovuttava täysin
  • Pitkäaikaisten sijoitusten luovutusvoittojen verotukseen inflaatiovähennys
  • Rikostaustaotteen sisältöä ja tilausmahdollisuutta sote-alalla parannettava
  • Sosiaali- ja terveysalan kaikille koulutusasteille pakolliseksi maksulliset rikostaustaotteet ja soveltuvuuskokeet
  • Suomen irtauduttava Pariisin ilmastosopimuksesta
  • Sunnuntailisästä luovuttava asteittain

FINLANDIA-HYMNISTÄ SUOMEN KANSALLISLAULU

Jean Sibelius on vaikuttanut kulttuurihistoriaamme suuresti. Hän on säveltänyt monia teoksia, jotka ovat kansallisidentiteetillemme hyvin tärkeitä. Lisäksi Sibeliuksen sävellykset ovat olleet merkittävässä asemassa, kun Suomea sekä suomalaisuutta on viety maailmalle ja tehty tunnetuksi. Erityisesti sävellys Finlandia ja sen osa Finlandia-hymni on merkittävä osa suomalaisuutta nykypäivänäkin. Kunnioittaaksemme Sibeliusta, suomalaisuutta ja kulttuurihistoriaamme kansallislaulun vaihto on oikea ratkaisu. Suomi ansaitsee kansallislaukseen itsenäistymiseen historiallisesti liittyvän ja kotimaisen kansallislaulun. Nämä kriteereihin sopivin sävellys on Finlandia-hymni.

Finlandia sävellettiin vuonna 1899 sortokausien aikaan. Se onkin ollut jo sävellyshetkestä lähtien läheisesti yhteydessä Suomeen ja kansallisidentiteettiimme. V.A. Koskenniemen jälkikäteen kirjoittama runo Finlandia-hymniin myötäilee kauniisti tämän teoksen historiallista taustaa. Sanoitus onkin onnistunut todella osuvasti ja kansallislaulunamme toisi merkittävän historiallisen sanoman. Lisäksi runo on kirjoitettu suomeksi, joten se ei ole käännös. Nykyisen kansallislaulumme runo on kyllä kulttuurihistoriallisesti merkittävä, mutta sen yleisesti esitetty versio on käännös (J.L.Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat). Lisäksi runon historiallinen konteksti sijoittuu Ruotsin käymään sotaan Venäjää vastaan (Suomen sota 1808-1809), joten itsenäisen Suomen historiaan sillä ei ole läheskään niin vahvaa sidettä kuin V.A. Koskenniemen runolla puhumattakaan Sibeliuksen sävellyksestä.

Finlandia-hymni on sävellyksenä merkittävästi vahvemmin yhteydessä Suomeen ja historiaamme kuin nykyinen kansallislaulumme. Toki Maamme-laulu on ollut yhteydessä sävellyshetkestään lähtien isänmaahamme, mutta sen on säveltänyt saksalainen säveltäjä Frekrik Pacius. Kaiken lisäksi kyseinen laulu on sävelletty vajaassa kahdessa päivässä, koska laulun esityskuntoon saattamiseen oli tämän verran aikaa annettu. Muun muassa Zacharias Topeliuksen mukaan Pacius sävelsi Maamme-laulun ”keveällä otteella” ja tarkoitti laulun vain juhlistamaan ylioppilaiden kevätretkeä. Eräiden huhujen mukaan Pacius olisi nuotintanut Maamme-laulun saksalaisesta juomalaulusta. Sävellyksenä kyseinen laulu ei anna sellaista arvoa Suomelle kuin Finlandia-hymni, jota onkin esitetty Suomen ulkopuolella muun muassa ulkomaalaisten lauluyhtyeiden toimesta.

Tänä vuonna 2017 Suomi täyttää sata (100) vuotta. Kunnioittaaksemme isänmaatamme ja sen historiaa olisikin kansallislaulumme vaihto osuva toimi. Lisäksi pääsisimme eroon hämmennyksestä, jonka aiheuttaa Viron ja Suomen kansallislaulun identtinen sävelmä. Kansallislaulumme tuleekin olla maailmalla myös musiikillinen lippulaivamme, jonka kautta voimme kertoa itsenäisen Suomen syntyhistoriaa ja musiikillista osaamistamme.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous velvoittaa liittohallitusta edistämään ja tukemaan sitä, että Suomen viralliseksi kansallislauluksi vaihdetaan Finlandia-hymni.

 

HUUMAUSAINEET LAILLISTETTAVA

Huumausaineiden laiton maahantuonti ja jakelu on Suomessa lähes kokonaan ammattimaisesti toimivien rikollisjärjestöjen käsissä. Aivan kuten alkoholin kieltolain aikana (1919 - 1932), huumeiden kieltolaki on johtanut siihen, että laillisen tarjonnan puuttuessa syntyy rikollisorganisaatioita, jotka ottavat huumekaupan haltuunsa.

Kieltolait (alkoholin ja huumeiden), johtavat väkivaltarikollisuuden lisääntymiseen. Mitä tiukemmin kieltolakeja valvotaan, sen enemmän väkivaltarikoksia tehdään, erityisesti murhia. Syynä tälle on se, että huumeiden laittomuus keskittää huumekaupan isommille ja järjestäytyneimmille rikollisjärjestöille. Aina kun lainsäädäntöä tiukennetaan, se pienentää väkivallankäytön kynnystä. Jos ammattimaisesta huumeiden myymisestä voi esimerkiksi saada vuosikymmenten mittaisen vankeustuomion, tällöin huumekauppaa pyörittävän järjestön kynnys käyttää väkivaltaa esimerkiksi mahdollisia todistajia kohtaan laskee. Ratkaisu huumerikollisuuteen ei siis ole rangaistusten koventaminen, sillä se ainoastaan johtaa huumekauppaa tekevien järjestöjen harjoittaman väkivallan raaistumiseen.

E-terapeuttisia huumeita käyttävillä on 20-kertainen riski kuolla, koska laittomasti valmistettujen aineiden laadusta ei ole mitään takeita. Yli 90 % kuolleista huumeiden käyttäjistä olikin heitä, jotka käyttivät ei-terapeuttisia huumeita. Tästä voimme päätellä, että laittoman katukaupan huumeissa olevat epäpuhtaudet ja epävarmuus aineen vahvuudesta ovat merkittävä tekijä huumeiden vaarallisuudessa ja tämä vaarallisuustekijä on täysin kieltolain aikaansaama. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että alkoholin kieltolain aikana alkoholiin liittyvät kuolemantapaukset ja vammautumiset lisääntyivät, koska ihmiset joivat itse valmistettua alkoholia, joka saattoi sisältää esimerkiksi hengenvaarallista metanolia tai lyijyä.

Jos huumeet ovat laittomia, juuri tällöin huumeita käyttämättömät ihmiset maksavat kokonaan huumeita käyttävien terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamat lisäkustannukset, kuten vieroitushoidot. Tämä johtuu siitä, että kaikki kieltolain vuoksi huumekaupan tulot päätyvät ammattimaiselle rikollisuudelle. Mikäli huumeet olisivat laillisia, huumeiden käyttäjät osallistuisivat itse oman terveydenhuoltonsa rahoittamiseen verotuksen kautta. Tämän lisäksi pitää muistaa, että huumeiden kieltolaki on kallis, koska sen toimeenpanemiseen käytetään vuosittain valtava määrä viranomaisresursseja. Ihmisiä valvotaan, vangitaan ja tuomitaan rangaistuksiin rikoksista, jotka eivät vahingoita ketään sivullista uhria. Nämäkin resurssit voisi käyttää parempiin tarkoituksiin.

Eräs kieltolain erikoisimmista piirteistä on se, että se vääristää huumeiden tarjontaa. Tämä vääristyminen johtuu siitä, että vahvempien huumeiden salakuljettaminen on mietoja huumeita helpompaa. Vahvoja huumeita ei tarvitse kuljettaa tonneittain vaan kiloittain tai jopa grammoittain. Tästä seuraa, että kieltolain alaisuudessa mietojen huumeiden hinnat ovat suhteessa kalliimpia verrattuna vahvempiin aineisiin, jolla on taipumus siirtää käyttäjiä miedoista huumeista vahvempien huumeiden käyttäjiksi. Ajatus kaikkien huumeiden laillisuudesta on nykyihmiselle lähes täysin käsittämätön. Jos kaikki huumeet olisivat laillisia, olisivatko kadut täynnä huumeongelmaisia ja yliannostukseen kuolleita ihmisiä? Ei tietenkään.

Historiallisesti tarkasteltuna kaikkien huumeiden laillisuudessa ei ole mitään radikaalia. Esimerkiksi opiaatit kuuluivat Suomessa joka kodin lääkekaappiin jo 1800-luvulla. Elias Lönrot jopa kehitti oopiumille oman suomenkielisen sanan vuonna 1839 julkaisemassaan Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassaan: unileipä. Anders Chydenius kehitti vuonna 1800 menetelmän, jolla oopiumia voitiin valmistaa Suomessa kasvatettavasta unikosta, kalliin ulkomaisen oopiumin sijaan.

Kaikki huumeet olivat laillisia Suomessa ja niiden kauppa käytännössä katsoen täysin vapaata aina vuoteen 1888 asti, jolloin uusi apteekkilaki rajoitti monet aineet myytäväksi vain apteekkeihin. Tätä ennen huumeita sai ostaa kaupunkien hyvin varustetuista kaupoista ja maaseutua kiertäviltä kaupustelijoilta täysin vapaasti. Vuoden 1888 apteekkilaki oli käytännössä ainoa huumeiden kauppaa käsittävä laki Suomessa aina 1920-luvun puoliväliin asti ja Suomi lähti mukaan huumeiden kieltolakiin vasta 1960-luvulla. 

1950-luvun alussa monet sodasta kotiutuneet nuoret miehet etsivät vielä paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä, yhdistettynä huumeiden lähes vapaaseen saatavuuteen johti ennennäkemättömään huumeiden käyttöaaltoon, jota voidaankin pitää merkittävänä syynä Suomen liittymiselle huumeiden vastaiseen taisteluun. Tällöin 1950-luvulla hoitoa vaatineita huumeiden ongelmakäyttäjiä Suomessa oli noin 200 kappaletta. Vertailun vuoksi todettakoon, että nykypäivänä huumeiden ongelmakäyttäjiä on poliisin arvion mukaan 15 000 - 20 000. Kun huumeiden saatavuus oli Suomessa käytännössä vapaata, meillä oli muutama sata huumeiden ongelmakäyttäjää. Nyt kun huumeet ovat laittomia, ongelmakäyttäjiä on kymmeniä tuhansia ja huumeiden kauppa rikollisuuden käsissä!

Huumeiden kieltolakiin liittyy myös tärkeä moraalinen kysymys: Eikö aikuisella, täysivaltaisella ihmisellä ole itsellään oikeutta päättää, mitä hän omalle keholleen tekee? Demokratia on hieno työkalu yhteisistä asioista päättämiseen, mutta se, mitä kukin aikuinen omalle keholleen tekee, ei ole yhteinen asia vaan jokaisen yksilön oma asia, eikä julkisella vallalla tule olla mitään oikeutta puuttua asiaan niin kauan kuin siitä ei aiheudu haittaa muille.

Yllä mainitun johdosta Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa liittohallitusta toimimaan sen puolesta, että kaikki huumausaineet laillistetaan.

 

KUNNAN TYÖNTEKIJÄT POIS TYÖNANTAJAKUNTANSA LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ

Esteellisyys on luottamustehtävissä esiintyvää eturistiriitaa. Se tarkoittaa luottamushenkilön sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen tai ratkaisemiseen. Esteellisyys rikkoo hallinnon objektiviteettiperiaatetta, joka pyrkii turvaamaan hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuuden, puolueettomuuden ja objektiivisuuden.

Esteellisyys syntyy, mikäli luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua. Esteellisyydestä seuraa, että esteellinen henkilö ei voi olla päättämässä asiasta, osallistua asian käsittelyyn eikä edes olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen henkilön osallistuminen asian käsittelyyn on menettelyvirhe.

Kuntalain mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. On epäeettistä ja kyseenalaista, että yksi henkilö voi toimia kahdessa eri roolissa, sekä työntekijänä että valtuutettuna tai muuna luottamushenkilönä, saman kunnan tai kuntakonsernin sisällä. Kunnan sekä kuntakonsernin työntekijät pitäisi siis säätää vaalikelvottomiksi kuntavaaleissa. Tämä olisi edistysaskel avoimuudelle ja hyvälle hallinnolle, eikä syntyisi enää potentiaalisia ristiriitoja oman edun ja kunnan edun välillä. On ilmiselvää, että kenenkään ei tulisi voida toimia kaksoisroolissa kunnassa - samaan aikaan sekä työntekijänä että luottamushenkilöpäättäjänä. Kunnalta palkkaa saava on taloudellisesti suoraan riippuvainen kunnasta, mikä vaarantaa hänen objektiivisuutensa päätöksenteossa.

Hyväksyessään tämän aloitteen Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous velvoittaa liittohallitusta toimimaan sen puolesta, että kunnan ja kuntakonsernin työntekijät säädetään vaalikelvottomiksi sekä esteellisiksi ottamaan vastaan kunnallisia luottamustehtäviä siinä kunnassa, jonka palveluksessa he työskentelevät.

 

PERINTÖVEROSTA LUOVUTTAVA TÄYSIN
Perintövero on yksi epäeettisimmistä verotuksen muodoista, sillä tässä verotetaan jo valmiiksiverotettua omaisuutta, joka muuten voisi siirtyä vapaasti vainajalta perijälle. Tästä kertyneestä perinnöstä on esimerkiksi maksettu jo ansio- ja pääomatuloveroja sekä arvonlisäveroja. Mahdollisesti myös muitakin veroja, esim. kiinteistöveroa. Tätä siirtyvää omaisuutta on jo siis mahdollisesti verotettu jo moneen kertaan ja viimeisenä muistutuksena verottajan ylivallasta Suomen byroslaviassa, verottaja haistattaa vainajalle pitkät ja ottaa välistä viimeisen osuutensa. Olisi huomattavasti parempi, että säästynyt pääoma siirtyisi vaivatta perillisille ja sitä kautta sukukalleudet löytäisivät paikkansa ja raha päätyisi yksityisen kuluttamisen kautta takaisin kiertoon mieluummin kuin julkisen kuluttamisen kautta.
Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous velvoittaa liittohallitusta toimimaan siten, että perintöön kohdistuvasta verotuksesta luovuttaisiin.

 

PITKÄAIKAISTEN SIJOITUSTEN LUOVUTUSVOITTOJEN VEROTUKSEEN INFLAATIOVÄHENYS

Nykyisessä pääomatuloverotuksessa ei oteta huomioon sijoitusten aikana tapahtuvaaa inflaatiota. Tähän on saatava muutos, jotta tärkeään pitkäaikaiseen sijoittamiseen kannustettaisiin. Pitkäaikaisella sijoituksella tässä tapauksessa viitataan vähintään yhden vuoden verran kestävää sijoitukseen.

Kuvitellaan tilanne, jossa henkilö esimerkiksi sijoittaa 10.000 euroa osakkeisiin ja viiden vuoden jälkeen myy nämä sijoitukset esimerkiksi 5.000 euron voitolla. Tällöin tämä henkilö joutuu maksamaan tästä 5.000 euron osuudesta 30% pääomatuloveroa tietyin verovähennyksin. Veroista vähennettävää on muun muassa osakkeiden välittäjälle menevät osto- ja myyntikulut. Niitä ei tässä esimerkissä oteta huomioon. Eli tämän perusteella henkilöön kohdistuva luovutusvoittojen verotus olisi 1.500€.

Kuvitellaan sitten, että viiden vuoden aikana tapahtunut inflaatio nostaisi hintoja 10% ostovuoteen verrattuna. Heikentyneen ostokyvyn myötä sijoittajalle kohdistuisi tällöin käytännössä 10% menetykset. Näitä ei nykyisellään huomioida pääomatulojen verotuksessa. Sen sijaan esimerkin henkilöä edelleen verotetaan 5.000€ voitoista 1.500€, kun verotus voisi kohdistua 4.500€ voittoihin 1.350€ verolla.

Esitämme siis, että vähintään vuoden kestäneiden sijoitusten luovutusvoittojen verotuksesta vähennetään ostovuoden ja myyntivuoden välillä tapahtuneet inflaation tuomat menetykset. Tässä huomioitaisiin aiempien vuosien inflaatio sekä kuluvan vuoden odotettu inflaatio. Tähän tulisi kuitenkin asettaa verovähennyksille katto, joka olisi maksimissaan 100% -suuruinen verovähennys luovutusvoittoihin kohdistuneesta verotuksesta.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous velvoittaa liittohallitusta toimimaan siten, että inflaation tuomat menetykset sijoittajille pystyttäisiin jatkossa vähentämään luovutusvoittoihin kohdistuneesta verotuksesta.

 

RIKOSTAUSTAOTTEEN SISÄLTÖÄ JA TILAUSMAHDOLLISUUTTA SOTE-ALALLA PARANNETTAVA

Rikostaustaotteella tarkoitetaan rikosrekisteriotetta, jonka alaikäisten kanssa toimimaan tai töihin  lähtevä opiskelija tai työntekijä voi tilata  esitettäväksi vapaaehtoistyön järjestäjälle, oppilaitokselle, työnantajalle tai viranomaiselle Suomessa. Tällä hetkellä rikosrekisteriotteeseen merkitään, mikäli opiskelija tai työntekijä on saanut tuomion jonkin seuraavista rikoksista: lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaali-, huumausaine- ja väkivaltarikokset sekä vapauteen kohdistuvat rikokset.

Rikostaustaotteen alaisuudesta puuttuu rikosnimike identiteettivarkaus. Kyseinen rikosnimike täytyy saada osaksi rikostaustaotetta, ettei sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin pääse näistä tuomittuja henkilöitä.

Tällä hetkellä oikeusrekisterikeskuksen mukaan rikostaustaote voidaan toimittaa opiskelijalle tai työntekijälle tietyin ehdoin mikäli hän ryhtyy toimimaan tai töihin alaikäisen kanssa. Sosiaali- ja terveysalalla rikostaustaote pitää saada selvitetyksi myös yksiköissä, joissa opiskelija tai työntekijä toimii ja työskentelee vanhusten, vammaisten, muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten kanssa sekä sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Työntekijä tai opiskelija voi toimiessaan ja työssään joutua käsittelemään asiakkaan, asukkaan tai potilaan rahaa, lääkkeitä, henkilötietoja sekä omaisuutta.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret näkee, että rikostaustaotteen laajentaminen sekä sen tilaamisen mahdollistaminen edellä mainituilla sosiaali- ja terveysalan sektoreilla täytyy tehdä mahdolliseksi. Uudistus on välttämätön asiakas- ja potilasturvallisuutta parantava toimenpide. Lisäksi se palvelee myös sosiaali- ja terveysalan työnantajia sekä jo alalla työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Hyväksyessään tämän aloitteen Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous velvoittaa liittohallitusta edistämään ja tukemaan rikostaustaotteen laajennusta sekä sen tilaamismahdollisuuden parantamista aloitteessa mainituilla sosiaali- ja terveysalan sektoreilla asiakas- ja potilasturvallisuussyistä.

 

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KAIKILLE KOULUTUSASTEILLE PAKOLLISEKSI MAKSULLISET RIKOSTAUSTAOTTEET JA SOVELTUVUUSKOKEET

Rikosrekisteriotteeseen merkitään mikäli opiskelija tai työntekijä on saanut tuomion jonkin seuraavista rikoksista: lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaali-, huumausaine- ja väkivaltarikokset sekä vapauteen kohdistuvat rikokset. Pirkanmaan Kokoomusnuorten esityksen mukaisesti toivotaan listalla olevan tulevaisuudessa myös eri asteiset petokset.

Kuluvan vuoden keväänä on noussut muutamaan kertaan otsikoihin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden soveltuvuus alalle. Tästä ollut valitettavana esimerkkinä erilaisissa asumisyksiköissä ja vuodeostoilla ilmenneet lääkkeiden väärinkäytökset ja anastukset.  Tällä hetkellä myös työvoimatoimiston kautta tarjotaan erittäin aktiivisesti työttömille työnhakijoille infotilaisuutta lähihoitajakoulutuksesta. Se, että kaikki koulutukseen ohjautuneet olisivat taustojensa ja terveydentilansa kannalta soveltuvia alalle, ei ole taattu.

Siksi Pirkanmaan Kokoomusnuoret ehdottavat, että sosiaali- ja terveysalan kaikille koulutusasteille otetaan käyttöön rikostaustaotteen ja psykologiset testaukset jo hakuvaiheessa. Rikostaustaotteen vaatimisella karsitaan taustojensa puolesta alalle soveltumattomat hakijat. Psykologin testauksella ja haastattelun kautta varmistettaisiin hakijoiden psyykkinen terveydellinen tilanne ja soveltuvuus sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin. Testaukset ja niiden ajankohdat osana pääsykokeita olisi oppilaitoksien itsensä päätettävinä.  

Pirkanmaan Kokoomusnuorten mukainen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen hakuehtoihin liittyvällä ehdotelmalla pyritään ensisijaisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen, mutta palvelemaan myös sosiaali- ja terveysalan työnantajia sekä jo alalla työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous velvoittaa liittohallitusta edistämään ja tukemaan sitä, että sosiaali- ja terveysalan kaikkien koulutusasteiden hakuvaiheissa otetaan käyttöön pakolliseksi maksulliset rikostaustaotteet ja soveltuvuuskokeet.

 

SUOMEN IRTAUDUTTAVA PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSESTA

Pariisin ilmastosopimuksen ilmastopoliittiset velvoitteet eri jäsenmaita kohtaan ovat kohtuuttoman epätasaiset. EU:n päästövähennystavoite on vuoteen 1990 suhteutettuna 40 %. Jos muiden keskeisten valtioiden päästövähennystavoitteet suhteutetaan samaan viitevuoteen, USA:n vähennystavoite on 15 %, Venäjä saa lisätä päästöjään saman verran kuin EU ja Kiina ja Intia saavat jatkaa päästöjensä kasvattamista vuoteen 2030 asti, jolloin niiden päästöjenkasvu taittuu.

Pariisin ilmastosopimus ei ole juridisesti velvoittava. Tämä on syy sille, miksi se ylipäätään saatiin solmittua. Esimerkkinä jos sopimus olisi ollut juridisesti sitova, sen voimaan astuminen Yhdysvalloissa olisi vaatinut hyväksynnän kongressissa. Nyt Obama pystyi allekirjoittamaan sen itsenäisesti vuonna 2015, koska se ei sisällä juridisesti velvoittavia elementtejä.

EU:n ja Suomen suuret päästövähennystavoitteet suhteessa esimerkiksi Aasian maihin ovat paitsi epäoikeudenmukaisia myös haitallisia sekä ympäristölle että taloudelle. Suomalainen teollisuustonni on ollut maailman puhtaimpia. Harjoittamalla nykyisenlaista ilmastopolitiikkaa olemme ajaneet teollisuutta pois Suomesta esimerkiksi Aasian maihin, joissa sen päästöt ovat huomattavasti suurempia. Tämä toiminta lisää päästöjä ja vähentää ainoastaan työpaikkoja.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallitusta edistämään Suomen irtautumista Pariisin ilmastosopimuksesta.

 

SUNNUNTAILISÄSTÄ LUOVUTTAVA ASTEITTAIN

Työaikalaissa (9.8.1996/605) todetaan sunnuntaityöstä seuraavasti: ”Säännöllisenä
työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka.”
Sunnuntailisä nykyisellään kuormittaa yksityisellä sektorilla etenkin palvelualan yrityksiä.
Liiketoiminnan ja kaupantoiminnan tukemiseksi tulisi siis sunnuntailisästä luopua asteittain kunnes sunnuntailisästä on luovuttu täysin. Esitämme sunnuntailisän vaiheittaista poistoa siksi, jotta työmarkkinat ehtivät tasapainottumaan pidemmällä ajalla. Tämän lisäksi on tärkeää huomioida se, että monilla työtä tekevillä ihmisillä sunnuntailisä on merkittävä tulonlähde. Vaiheittainen poistaminen antaisi aikaa ja turvaa myös näille yksilöille.
Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous velvoittaa liittohallitusta toimimaan siten, että työaikalaissa määritellyt sunnuntailisät poistettaisiin vaiheittain.